2026-08-04T22:00:16Z urn:uuid:a83ca5c44d8a5e0107be8f8ec7e78f32 Harrasretket urn:uuid:a2e284038dffa9052004ad61b95b1c6d 2026-08-04T16:51:28Z <p>Rahaministeriö alkoi neuvotella tänään Suomen budjetista vuodelle 2027.</p><p>Rahaministeriö tekee hallitukselle ehdotuksen siitä, miten Suomen valtio käyttää rahaa ensi vuonna.</p><p>Rahaministeri Riikka Purra sanoo, että Suomi joutuu ottamaan velkaa 13 miljardia euroa.</p><p>Suomi joutuu ottamaan paljon velkaa, koska valtiolla ei ole rahaa kaikkiin tärkeisiin menoihin.</p><p>Tänään alkoivat neuvottelut Suomen valtion ensi vuoden budjetista.</p><p>Purra sanoo, että hallitus ei ehdota uusia säästöjä ensi vuodelle. Hallitus kertoi säästöistä jo keväällä.</p><p>Asiasta uutisoi Yle.</p><p><img src="https://img.img-cdn.yle.fi/crop_extract,w_3332,h_1874,x_0,y_945/crop_fill,w_1200,h_628/f_auto/39-117384365095a81acd57/1695111894" alt="Kuva uutisesta" /></p> Yle urn:uuid:a2e284038dffa9052004ad61b95b1c6d 2026-08-04T16:51:28Z <p>Moni vanhus hoitaa omaa, vanhaa puolisoa. He ovat omaishoitajia, koska julkista kotihoitoa on vaikea saada.</p><p>Suurin osa omaishoitajista on naisia, jotka ovat eläkkeellä.</p><p>93-vuotias Helka Kivelä on omaishoitaja. Hän hoitaa kotona miestään Jussia.</p><p>Kivelä on ollut omaishoitaja lähes 10 vuotta. Kotihoito käy auttamassa Kivelän kotona kolme kertaa viikossa. Kivelän tyttäret auttavat isän hoitamisessa.</p><p>Moni vanhus hoitaa omaa, vanhaa puolisoa.</p><p>Helka Kivelä sanoo, että välillä miehen hoitaminen on raskasta.</p><p>Asiasta uutisoi Yle.</p><p><img src="https://img.img-cdn.yle.fi/crop_extract,w_6000,h_3375,x_0,y_443/crop_fill,w_1200,h_628/f_auto/39-16789206a5e0abf8677d/1784550615" alt="Kuva uutisesta" /></p> Yle urn:uuid:a2e284038dffa9052004ad61b95b1c6d 2026-08-04T16:51:28Z <p>Moni suomalainen haluaa käydä kesälomalla maatilalla, jossa on kotieläimiä.</p><p>Suomessa on jo 200 kotieläinpihaa. Niissä voi tutustua maatilan eläimiin, kuten vuohiin, kanoihin ja lampaisiin.</p><p>Pieksämäellä on maatila, jossa voi käydä katsomassa tosi harvinaisia kotieläimiä.</p><p>Vesipuhvelipuistossa vesipuhvelit syövät ja tallovat rantakaislikkoa. Se parantaa järven vettä.</p><p>– Ihana, kun ne tuli tohon lähelle ja tosi pitkään oli tossa. Sai aika läheltäkin kattoo. Pääs vähän kattomaan, miten ne laumassa käyttäytyy ja vähän leikkivätkin keskenään ja muuta.</p><p>Asiasta uutisoi Yle.</p><p><img src="https://img.img-cdn.yle.fi/crop_extract,w_6000,h_3375,x_0,y_625/crop_fill,w_1200,h_628/f_auto/39-16624216a314b2f4a888/1781616210" alt="Kuva uutisesta" /></p> Yle urn:uuid:a2e284038dffa9052004ad61b95b1c6d 2026-08-04T16:51:28Z <p>Keskiviikkona sää vaihtelee.</p><p>Lännessä sataa. Muualla on enemmän poutaa eli ei sada.</p><p>Lämpötilat ovat enimmäkseen alle 20 astetta.</p><p>Asiasta uutisoi Yle.</p><p><img src="https://img.img-cdn.yle.fi/crop_extract,w_1919,h_1080,x_0,y_0/crop_fill,w_1200,h_628/f_auto/39-16823606a678d6a43ef2/1785171356" alt="Kuva uutisesta" /></p> Yle urn:uuid:ec9cba8da2579f24c66c75ed0cae4869 2026-08-04T07:10:00Z <p>Euroopan unionin eli EU:n sisäministerit keskustelevat tiistaina Euroopan siirtolaisuudesta. Euroopan sisäministerien hätäkokous järjestetään videokokouksena verkossa.</p> <p>Suomen pääministerin Petteri Orpon mukaan aihe on tärkeä. Orpon mukaan on hyvä, että kokous järjestetään nopeasti.</p> <p>– 22 EU-maan johtajaa on kirjoittanut kirjeen, jossa myös Suomi on mukana. Kirjeessä vaaditaan, että EU:n ulkorajat suojataan hyvin. Se tarkoittaa laittoman maahantulon torjumista. Samalla annamme tukemme Espanjalle, Orpo kirjoitti viime viikonloppuna viestipalvelu X:ssä.</p> <p>Myös Espanjan pääministeri Pedro Sánchez kirjoitti EU:n johdolle. Espanjan pääministeri kirjoitti, että hänen mielestään  joidenkin EU-maiden vastaukset olivat itsekkäitä ja epäystävällisiä. Osa EU-maista arvosteli Espanjaa siitä, että se ei pysäyttänyt siirtolaisia. Suomen sisäministeri Mari Rantanen sanoi, että Espanja täytyy sulkea Schengen-alueen ulkopuolelle.</p> <p>– Jos maa ei suojaa EU:n ulkorajaa, se ei voi olla Schengenin jäsen, Rantanen kirjoitti viime perjantaina viestipalvelu X:ssä.</p> <p>Schengen on sopimus, johon kuuluu 29 Euroopan maata. Sopimuksen mukaan Schengen-alueella on vapaa liikkuvuus ja yhteiset rajatarkastukset.</p> <h3>60 000 ihmistä saapui rajan yli Espanjan Ceutaan</h3> <p>Heinäkuun lopussa Ceutaan saapui noin 60 000 ihmistä. Ceutan kaupunki sijaitsee Pohjois-Afrikassa Gibraltarinsalmen eteläpuolella. Se kuuluu Espanjalle, mutta sillä on autonomia eli itsehallinto. Ceutassa on 85 000 asukasta. Espanja on hallinnut Ceutaa vuodesta 1580 lähtien. Marokko ei tunnusta, että Ceuta kuuluu Espanjalle.</p> <p>Siirtolaiset saapuivat Ceutaan yhden vuorokauden aikana. Espanjan sisäministeriö kertoi viikonloppuna, että kaikki siirtolaiset olivat palanneet Marokkoon.</p> <p>Suurin osa siirtolaisista oli nuoria miehiä. Syytä näin suureen siirtolaismäärään ei tiedetä.</p> <p>Marokon sisäministerön mukaan siirtolaiset lähtvät liikkeelle, koska sosiaalisessa mediassa eli somessa levitettiin vääriä tietoja. Ministeriö syyttää myös ihmissalakuljettajia, jotka hyötyvät valheista ja virheellisestä tiedosta.</p> <img alt="" src="https://selkosanomat.fi/wp-content/uploads/2026/08/pedro_netti.jpg"/>Espanjan pääministeri Pedro Sánchez sanoo, että Marokko ei ole uhka Espanjalle. Pääministerin mukaan Marokko on Espanjan kumppanimaa. Espanja sai yhteistyössä Marokon kanssa siirtolaistilanteen hallintaan vuorokaudessa. Kuva Lehtikuva / AFP / Nicolas Tucat<p>Asiasta uutisoi Selkosanomat.</p><p><img src="https://selkosanomat.fi/wp-content/uploads/2026/08/pedro_netti.jpg" alt="Kuva uutisesta" /></p> Selkosanomat urn:uuid:33771036661f60e6be6bfefbf5bd9144 2026-07-03T07:00:14Z <p>Selkosanomat lomailee heinäkuussa.</p> <p>Uusia uutisia julkaisemme seuraavan kerran elokuussa.</p> <p>Seuraava painettu Selkosanomat ilmestyy syyskuussa.</p> <p>Oikein lämmintä ja mukavaa kesää teille kaikille!</p><p>Asiasta uutisoi Selkosanomat.</p><p><img src="https://selkosanomat.fi/wp-content/uploads/2026/05/kesanetti.jpg" alt="Kuva uutisesta" /></p> Selkosanomat urn:uuid:9b31b067bd3e6f7828e18b3f94d489aa 2026-07-02T05:00:12Z <p>Sugullen mielestä kielitaito on tärkeää. Kielitaidon avulla voi saada uusia mahdollisuuksia.</p> <p><strong>Miten kiinnostuit kielistä?</strong></p> <p>– Koulussa olin kiinnostunut kielistä. Huomasin, että kielitaito auttaa monessa asiassa. Kun osaa kieltä, on helpompi saada yhteys sitä kieltä puhuviin ihmisiin.</p> <p><strong>Mistä sait idean opiskella ruotsia?</strong></p> <p>– Vanhempieni mielestä minun oli tärkeää opiskella ruotsia. Minulla oli koulussa hyvä ruotsin opettaja. Olin tunneilla aktiivinen ja innostunut. En ollut kovin hyvä matematiikassa, joten päätin keskittyä kieliin. Opiskelin myös ranskaa ja espanjaa.</p> <p><strong>Kuinka montaa kieltä osaat puhua?</strong></p> <p><strong>– </strong>Puhun sujuvasti neljää kieltä: somalia, suomea, ruotsia ja englantia. Opiskelen myös arabiaa. Olen syntynyt Suomessa, mutta minulla on somalialaiset juuret.</p> <p><strong>Mitä kieltä puhutte kotona?</strong></p> <p><strong>– </strong>Kotona puhumme vaimoni ja kahden lapsemme kanssa somalia ja suomea. Vanhempi tyttäremme haluaa puhua vain suomea. Yritän silti opettaa hänelle molemmat kielet.</p> <p><strong>Olitko yllättynyt, kun sait Pokkaruotsi-palkinnon?</strong></p> <p><strong>– </strong>Yllätyin, kun kuulin olevani ehdokkaana. En uskonut voittavani, koska hyviä ehdokkaita oli paljon. Olen tehnyt paljon työtä ruotsin kielen hyväksi. Olen todella iloinen palkinnosta.</p> <p><strong>Mitä olet tehnyt ruotsin kielen hyväksi?</strong></p> <p>– Olen tehnyt yhteistyötä Ahmed Hassanin kanssa Svenska för invandrare -projektissa. Siinä maahanmuuttajataustaiset henkilöt toimivat kielilähettiläinä. Käymme kouluissa kertomassa nuorille, miksi ruotsia kannattaa opiskella. Olen tehnyt yli 50 kouluvierailua.</p> <p><strong>Käytätkö paljon ruotsin kieltä Suomessa?</strong></p> <p><strong>– </strong>Suomessa on ihmisiä, joiden äidinkieli on ruotsi. He ilahtuvat, kun osaan puhua heidän kanssaan ruotsia. Olen saanut paljon ystäviä ruotsin kielen avulla.</p> <p><strong>Työskentelet myös jalkapallotuomarina. Miten aloitit sen uran?</strong></p> <p><strong>– </strong>Aloitin jalkapallon pelaamisen 15-vuotiaana. Jonkin ajan kuluttua menin erotuomarikurssille. Tuomarina työskentely oli mukavaa. Monet sanoivat, että olin hyvä tuomarina. Uskalsin antaa punaisen kortin valmentajalle, joka huusi rumia asioita ottelun aikana.</p> <p><strong>Kuinka paljon teet työtä jalkapallotuomarina?</strong></p> <p><strong>– </strong>Jalkapallotuomarina toimiminen ei ole ammattini, vaan se on harrastus. Olen töissä myyjänä Suomen Yrittäjissä. Opiskelen lisäksi sosionomiksi Arcadassa.</p> <p>– Nykyään tuomaroin miesten 1. divisioonassa. Unelmani on tuomaroida korkeimmalla sarjatasolla, Veikkausliigassa. Olen tuomarina noin yhden ottelun viikossa huhtikuusta lokakuuhun. Tulevaisuudessa haluaisin tehdä enemmän työtä jalkapallotuomarina.</p> <p><strong>Oletko kohdannut rasismia tuomarin työssä?</strong></p> <p><strong>– </strong>Olen kohdannut rasismia vain katsomosta. Jalkapallokentällä kukaan ei ole sanonut mitään rasistista.</p> <p>– En voi vaikuttaa ihonväriini. On surullista, jos joku sanoo siitä jotain ilkeää. Toivon, että seuraavalla sukupolvella olisi helpompaa.</p> <h3>Kuka?</h3> <p>Abdirahman Sugulle</p> <p><strong>Ikä:</strong> 28 vuotta</p> <p><strong>Asuinpaikka:</strong> Espoo</p> <p><strong>Perhe: </strong>äiti, isä ja sisarukset. Oma perhe: vaimo ja kaksi tytärtä</p> <p><strong>Harrastukset: </strong>jalkapallo ja kuntosalilla harjoittelu</p> <p><strong>Tärkeintä elämässä: </strong>perhe.</p><p>Asiasta uutisoi Selkosanomat.</p><p><img src="https://selkosanomat.fi/wp-content/uploads/2026/06/sugullenetti.jpg" alt="Kuva uutisesta" /></p> Selkosanomat urn:uuid:1fd622323d487c829b13e06480526f61 2026-07-01T05:00:25Z <img alt="" src="https://selkosanomat.fi/wp-content/uploads/2026/07/lautta.jpg"/>Viimeinen lautta saapui Hailuotoon 29. kesäkuuta. <p>Hailuodon ja Oulunsalon välinen pengertie ja silta on valmis. Hailuodossa oli liputuspäivä maanantaina 29. kesäkuuta, kun yhteys otettiin käyttöön. Viimeinen lautta kulki maanantaina Hailuotoon. Lauttayhteys Hailuotoon oli käytössä vuodesta 1968 lähtien.</p> <p>Hailuodon uusi yhteys on 8,4 kilometriä pitkä. Pengertie on 6,9 kilometriä pitkä. Pengertien lisäksi valmistui kaksi siltaa. Silta ja pengertie yhdistävät Hailuodon saaren mantereeseen.</p> <p>Hailuotoon pääsee nyt ympäri vuoden autolla. Matka uutta tietä pitkin kestää 10 minuuttia.</p> <p>Hailuoto on Perämeren suurin saari.</p> <img alt="" src="https://selkosanomat.fi/wp-content/uploads/2026/07/silta2.jpg"/>Huikun silta ja pengertie yhdistävät Hailuodon ja mantereen.<p>Asiasta uutisoi Selkosanomat.</p><p><img src="https://selkosanomat.fi/wp-content/uploads/2026/07/lautta.jpg" alt="Kuva uutisesta" /></p> Selkosanomat urn:uuid:0fdc40c93dcc0daabb9d3ea1d441db63 2026-06-30T05:00:25Z <p>Olen käynyt useita kertoja Fuengirolassa työmatkoilla. Nyt ymmärrän, miksi monet suomalaiset rakastavat kaupunkia.</p> <p>Fuengirola on helppo, turvallinen ja mukava kaupunki vierailla ja asua. Kaiken lisäksi Fuengirolassa pärjää hyvin suomen kielellä. Fuengirola sopii hyvin ihan kaikille, mutta erityisesti siitä pitävät suomalaiset eläkeläiset.</p> <h3>Kaupunki meren ja vuorten välissä</h3> <p>Fuengirolan kaupunki sijaitsee Aurinkorannikolla Välimeren rannalla, Etelä-Espanjassa. Kaupunki kuuluu Andalusian maakuntaan.</p> <p>Lähin lentokenttä on Malagassa, sekin on vain puolen tunnin junamatkan päässä Fuengirolasta.</p> <p>Kaupunki sijaitsee meren ja vuorten välissä. Ilmasto on ympäri vuoden lämmin ja aurinkoinen. Talvet ovat leutoja, ja aurinko paistaa usein.</p> <h3>Kaikki palvelut ovat lähellä</h3> <p>Fuengirola on juuri sopivan kokoinen. Arjessa kaikki on lähellä: on kauppoja, ravintoloita ja toreja. Monissa ravintoloissa, kaupoissa, kampaamoissa ja jopa lääkärillä saa palvelua suomeksi. Myös liikkuminen kaupungissa on helppoa.</p> <h3>Upea rantakatu lumoaa</h3> <p>Fuengirolassa voi nauttia etenkin rannoista ja merestä. Minusta yksi parhaista asioista Fuengirolassa on kävellä rantakatua päästä päähän ja katsella merta.</p> <h3>Tapahtumia ja kahviloita</h3> <p>Kaupungissa järjestetään myös paljon tapahtumia. Yksi suurimmista tapahtumista on Fuengirolan Feria alkusyksyllä. Silloin paikalliset pukeutuvat kansallispukuihin, soittavat, laulavat ja syövät perinneruokia. Mukana ovat kaikki, lapsista vanhuksiin.</p> <p>Pidän myös kaupungin kahviloista. Churrot kuumalla suklaalla ovat suurta herkkuani. Churro muistuttaa vähän munkkia. Ihmiset ovat myös parasta Fuengirolassa. He ovat ystävällisiä ja avuliaita. Fuengirolassa todella osataan nauttia elämästä.</p> <img alt="" src="https://selkosanomat.fi/wp-content/uploads/2026/06/SELP4_1617_kukkakahvila_netti.jpg"/>Fuengirolan ravintoloissa ja kahviloissa voi syödä ulkona lähes ympäri vuoden. Terassit kapeilla kujilla kutsuvat viipymään.<p>Asiasta uutisoi Selkosanomat.</p><p><img src="https://selkosanomat.fi/wp-content/uploads/2026/06/SELP4_1617_kukkakahvila_netti.jpg" alt="Kuva uutisesta" /></p> Selkosanomat